Kiltamatka Latviaan 2.–5.6.2025

Kuvat ja teksti Veikko Piironen

Kaakkois-Suomen Rajamieskillan sotahistoriallinen matka suuntautui vuonna 2025 Latviaan. Matkalle osallistui 46 henkilöä. Bussimatkat taittuivat Eteläpään bussillaa, jota kuljetti Tapio Mäntylä. Laivamatkat puolestaan tehtiin mennen ja tullen Megastar-laivalla.

Ensimmäisenä päivänä ajettiin yhdellä pysähdyksellä Viron läpi Latvian Riikaan. Siellä yövyttiin 2 yötä hotelli Rigassa. Latvian rajalla EU:n tapaan vapaa ylikulku.

Toisena matkapäivänä teimme aluksi kiertoajelun Natali-oppaan johdolla Riianlahden Jurmalan huvilakaupunkiin. Siitä jatkoimme Riianlahden jääkärien asemiin ja muistomerkeille. Riikaan palattuamme tutustuimme Natalin johdolla kävellen keskikaupungin nähtävyyksiin.

Antti Väisänen kertoi hienosti Suomen jääkäriliikkeen ja Jp 27:n historiasta. Jääkäririkoulutuksen aloitti vuonna 1914 Saksassa yhteensä 1895 miestä. He palasivat vuonna 1918 Vaasan kautta osallistuakseen Suomen vapaussotaan. Myöhemmin he palvelivat Suomen puolustusvoimien vastuullisissa tehtävissä.

Seuraava päivä, Mannerheimin 158. syntymäpäivä 4.6.2025 sekä erään retkeläisen syntymäpäivä, aloitettiin onnittelulaululla. Matka jatkui kohti Viron Valgaa. Siellä pysähdyttiin hetkeksi Jaanin kirkon ulkoseinällä olevalla Pohjan Pojat -muistotaululla, jossa on 113 alueella kaatuneen suomalaisen nimet.

Lähistöllä olivat Pajun kartanon ratkaisutaistelun kaksi muistomerkkiä. Virolaisen Julius Kupernajovin joukon yritys vallata kartano 31.1.1919 bolsevikeiltä epäonnistui ja johti hänen haavoittumiseensa ja kuolemaansa. Aloitteen teki Pohjan Poikien jääkäriluutnantti Erkki Hannulan I pataljoona. Valtaus onnistui tulta ja liikettä hyväksi käyttäen, ja tie Valgaan ja etelään aukesi.

Jääkäritaustaisia heistä oli noin 80. Pohjoista I vapaajoukkoa, noin 1550 miestä, johti ruotsalaistaustainen ev Martin Ekström. Toista, noin 2200 miehen vapaajoukkoa etelärintamalla, johti virolaistaustainen ev Hans Kalm. Näistä sekä Pohjan Poikien myöhemmistä taisteluista Viron vapaussodassa vuonna 1919 ja heidän paluustaan Suomeen kertoi allekirjoittanut.

Valgasta jatkettiin Tarttoon, jossa majoituttiin hotelli Pallaksessa. Matkalla kerrattiin myös v. 1920 solmittu Suomelle edullinen ns. Tarton rauha, joka solmittiin Suomen ja vielä sisällissotaa käyvän Neuvostovenäjän välillä.

Matkalla Tallinnaan (5.6.2025) kerroin virolaisten Suomen Poikien (Soomepoiste) noin 3500 miehen tulosta jatkosodan aikana Suomeen. Heistä koulutettiin ja muodostettiin JR 200, joka osallistui kesällä 1944 suurhyökäyksen torjuntaan Karjalan kannaksella. JR 200 palasi 19.8.1944 Viroon tarkoituksenaan estää virolaisten ja saksalaisten kanssa Neuvostoliiton Viron toinen miehitys. Tämä epäonnistui, ja Neuvostoliitto miehitti Viron uudelleen syksyllä 1944.

Tallinnassa 5.6.2025 jäi paljon ostosaikaa. Kiitos kaikille osallistujille, matkanjohtaja Jarmolle, opas Antille, kuljettaja Tapiolle ja Veikko Husulle, joka kertoili pariin otteeseen asiantuntijana Viron maataloudesta.

Riianlahdella on noin 33 kilometriä hienoa hiekkarantaa.

JP 27 muistomerkillä kunniavartiossa Merja ja Jukka Mursinoff. Havuseppeleen laskivat Veikko Piironen ja Maija Hiltunen.

Jarmo Piispanen puhui JP 27 muistomerkillä. Muistomerkissä lukee:"Ennen hauta vieraalla maalla kuin orjuus omassa."

Natali-oppaan käsi metallisella joulukuusella. Riiassa on nähtävästi ollut maailman ensimmäinen joulukuusi.

Riiassa on paljon kauniita vanhoja rakennuksia.

Valgassa Jaanin kirkon muistotaulu Suomen 113 kaatuneelle Pohjan Pojalle.

Julius Kupernajovin muistomerkki. Hänen nimellään on yhä varusmiesjalkaväkipataljoona Võrun lähellä.

Pajun kartanon puistossa on Pohjan Pojille muistomerkki. Kunniavartiossa Leena ja Seppo Ikonen. Havuseppeleen laskivat Raija ja Pertti Saukkonen.

Pajun muistomerkillä 4.6.2025 oli monta syytä ottaa aito "Marskin" ryyppy alkoholilla tai ilman.

Tarton keskustan raatihuone. Edessä veistos "Suutelevat opiskelijat".

Ruutikellari on Tarton kuuluisin ravintola.

Ruutikellarin illallinen oli maukas ja runsas.