Killan museoretki 14.9.2002

Kuvat ja teksti Risto Hyypöläinen

Kaakkois-Suomen Rajamieskilta sai puheenjohtajamme periksiantamattomalla sitkeydellä koottua loistavan retkikunnan, jonka ansiosta saimme toteutettua jo toista vuotta suunnitteilla olleen tykistö- ja panssarimuseoretken.

Retkikuntamme koostui useasta veteraanista, kiltalaisista ystävineen sekä P-KR:n rajamieskillan puheenjohtajasta, joten kiltojemme välinen yhteistyö sai jatkoa parin vuoden takaiselle Itäisen pisteen retkelle. Killan retkelle ilmoittautuneita oli yli kolmekymmentä.

Bussimatka on alkanut.
Matkalaiset odottavat, mikä on päivän anti.
Puheenjohtaja/matkanjohtaja Jouko Rummukainen Erjan vierellä.
Joukkomme jalkautumassa tykistömuseoon. Taustalla Saimaan Turistiliikenteen bussi kuljettajana Aapo Hämäläinen.

Hämeenlinnan tykistömuseo

Hämeenlinnan tykistömuseolla. Bussilla tulleet ja etualalla Hannu Alanto Halikosta liittyi joukkoomme vaimonsa Marja-Leenan kanssa.
Retkeläiset pääsivät kävelemään pikku matkan tykistömuseoon kauniissa linnamiljöössä.
Nuorimmatkin olivat innolla mukana.
Vankilamuseo.
Lippujen hankinta ja sitten multimediaesitykseen. Hankittiin ko. esitys kiltalaisille lainattavaksi n. 50 min mittaisena.
Museo ulkoa.
Voisi sanoa, että tästä lähti Ihantalan ihme. Kuvattuna rihlattuun tykin piippuun lähtösuuntaan.

Parolan panssarimuseo

Oppaanamme toimi Panssarimuseon johtaja maj evp Maunu Uoti. Hän esitelmöi kiitettävän ymmärrettävällä tavalla panssarivoimiemme tien epäonnistumisesta kunniakkaaseen voittoon.
"Kun lähdimme meillä ei ollut mitään ei yhtikäs mitään". Aseina panssareita vastaan vain koivuhalko ja Molotovin Coktail.
Jatkossa saimme sotasaalista riittämiin aloittaaksemme kunnon koulutuksen. Lagus kouluttikin miehensä hyvin. Miehiä koulutettiin suurempi joukko, mitä omistimme vaunujakaan, jotta vaunun vallattuamme voimme varustaa sen välittömästi koulutetulla miehistöllä. Pieni Suomen lippu vain torniin ja menoksi.

Suomen liput laitettiin vaunuihin maastossa väliaikaiseksi tunnukseksi heti, kun vaunu oli kesken taisteluiden vallattu, mutta mahdollisimman nopeasti vaunu merkittiin suomalaisella hakaristitunnuksella.
Taustalla toinen vasemmalta on Sotka. Neuvostoliitto ryhtyi tekemään niitä tehdasvalmisteisesti tarkkojen suunnitelmien ja kokemuksen myötä. Sotkat eli T-34-76 eli lyhytputkinen Sotka ja T-34-85 pitkäputkinen Sotka olivat neuvostovalmisteisia. T-34 vaunua oli tarkoitus testata talvisodassa, mutta Moskovasta Suomen rintamalle ehtinyt vaunu ehti perille vasta rauhan tultua. Vaunua kokeiltiin Mannerheim-linjan kovia kokeneissa esteissä ja neuvostojohto aloitti sarjavalmistuksen heti. T-34 oli mullistava panssarivaunu; siinä oli monta seikkaa, jotka otettiin käyttöön ensimmäisenä maailmassa.

Neuvostoliiton panssarivaunusuunnittelu oli jo 1930-luvun puolenvälin jälkeen länsimaita pitkästi edellä. Se toimi yhtä tehokkaasti kuin nykyiset Formula 1 -tallit. Saksalaisten hyökätessä Neuvostoliittoon 22.6.1941 valmiina oli 1225 kpl T-34 vaunuja. Ne tuottivat saksalaisille pahan yllätyksen. Neuvostoliitossa vaunujen tuotantoa laajennettiin nopeasti eri tehtaisiin. Suurimmat tehtaat olivat Uralilla. Jo vuonna 1942 T-34 vaunuja valmistui 12 553 kpl.
Saksalaisten lahjoittama rynnäkkötykki Sturmgesch├╝tz III Ausf├╝hrung G sai suomalaisten suussa lempinimen "Sturm", joka tuli aavikkonaamiolla ja Saksan tunnuksilla. Huomaa ero: Saksan ja Suomen hakaristitunnuksissa ei ole mitään yhteistä.
Neuvostoliittolainen vaunu mallia Josef Stalin, jolla oli määrä päästä läpi Salpalinjasta. Vaunumalli oli kehitettävä juuri tähän tarpeeseen.
Läpäisytestiammuntoja panssarivaunun torniin. Ainoastaan täysi napakymppi menee läpi ja 10 cm ylemmäksi ammus vain muuttaa suuntaa.

Panssarimuseon johtajan mukaan eräskin vaunumalli oli saanut 21 kertasingon ("purkinavaajan") osumaa ja miehistölle ei käynyt kuinkaan, joten nyt "sinkosimot" harjoittelemaan napakymppejä ja liikkuvaan maaliin. Tosin, jos satutte osumaan ammusvarastoon, paikalle ei jää kuin suoraksi oienneet telaketjut.

Museokierroksien jälkeen siirryimme Hattulan kirkolle ja sen sankarihaudalle laskemaan juhlallisesti kukkalaitteen jo perinteeksi tulleen tavan mukaan. Kukkalaitteen laskivat Arvo Pirhonen ja hänen valitsemansa veteraaniaseveli. Kukkalaite oli varustettu tekstillä: "Sankarivainajien muistoa kunnioittaen. Aseveljet ja Kaakkois-Suomen rajamieskilta".

Kaakkois-Suomen rajamieskilta kiittää suuresti tykistö- ja panssarimuseota erittäin hyvistä, mielenkiintoisista ja asiantuntevista esityksistä. Suomen kansa ja nyt koko EU on varmasti kiitollinen tekemällenne perinnetyölle. Toivotaan työn jatkuvuutta niin henkisesti kuin taloudellisestikkin. Lisäksi kiitämme kaikkia matkaan osallistuneita sekä Saimaan Turistiliikennettä miellyttävästä ja joustavasta liikennöinnistä.

Powered by Notepad