Kiltamatka Kuhmoon 4.–6.2024

Kuvat ja teksti Veikko Piironen

Menopäivänä 4.6. Suomen liput liehuivat kaikkialla Puolustusvoimien lippujuhlan ja Suomen marsalkan Mannerheimin syntymäpäivän kunniaksi.

Juuassa Hannu Hiltunen otti komennon. Hän tarjosi aidot Marskin ryypyt kaikille juhlapäivän ja matkalle osallistuvan Jani Anttilan syntymäpäivän kunniaksi. Kuhmossa oli majoitus molempina öinä Hotelli Kainuussa. Menopäivän päivällinen oli kainuulainen perinneruokien kattaus, "kuhmolainen sapuska", joka nautittiin Kaesan ravintolassa. Ruokaryypyiksi sai ostaa laillista Kuutamo-pontikkaa.

Toisena matkapäivänä komennon otti "sukulaismies" kuhmolainen evl evp Lassi Piirainen. Hänelä oli lukuisat kartat ja sujuva kerronta talvisodan taisteluista Kuhmossa. Hänen johdollaan kierrettiin kaikki tärkeimmät taistelupaikat, mottialueet ja muistomerkit.

Paikallinen rajaviranomainen oli myöntänyt luvan mennä rajavyöhykkeen Rajakankaalle ja rajalle asti. Raja oli suljettu täälläkin tieuran kahtapuolen ns. natolangalla. Lähistöllä, keskellä rajaa on Täyssinän v. 1595 rauhan rajamerkki numero 662. Käynti rajalla ja näillä ns. "rajakivillä" oli yksi retken kohokohdista.

Kilpelänkankaan muistomerkillä oli kukkalaitteen lasku talvisotaa ja sen uhreja muistaen. Paikalla nautittiin maistuva kenttälounas. Paikallinen rajapartio valvoi toimintamme rajavyöhykkeellä ja rajalla. Ohessa partio esitteli hyvää varustustaan ja partioautonsa.

Iltaa vietettiin hotellissa hyvän illallisen ja paikallisen rajamieskillan edustajien seurassa. Kuhmon kamarimusiikin toiminnanjohtaja kävi kertomassa suuren paikallisen, aina onnistuneen kulttuuritapahtuman historian ja nykytilan.

Kotimatkalla poikettiin Lieksan Timitrassa paikallisen rajakillan vieraana. Killan toimintaa esitteli puheenjohtaja Reijo Kortelainen. Killalla on perinnetalossaan museotyylinen näyttely. Rakennuksessa on "sotku", jossa rajasotilaskotisisaret tarjosivat vierasvaraiset kahvit. Kesälahden Pivankassa oli tullen mennen kahvi- ja ruokailutauot.

Minulle matka oli lähes pyhiinvaellus sukumme alkujuurille. Sukututkimuksen mukaan kaikki Piiraiset, Piiroset ja ortodoksi-Piiroiset olemme uudisraivaaja Eskil Piiran jälkeläisiä, noin 1500-luvulta alkaen. Asuinpaikat ovat olleet Kuhmon Lammasperällä ja Kiekinkoskella.

Matkalle osallistui yhteensä 51 henkilöä. Retken oli hyvin suunnitellut ja johti Antti Väisänen. Eteläpään linjurin rattia pyöritti Tapio Mäntylä. Kiitos kaikille matkaan vaikuttaneille ja etenkin osallistujille. Jaksoimme helteestä huolimatta hyvin seurata esittelyjä ja kulkea reippaasti osin kivikkoiset polut. Olipa mahtava kiltaretki!