"Rajahiihto" Uukuniemen Pyhäjärveltä meren rantaan Virolahdelle 8.–11.2.2011

Kuvat ja teksti Jukka Mursinoff

Reilu kolme viikkoa on kulunut ”Rajahiihdosta”, jossa neljän päivän aikana "tarkastimme" koko Kaakkois-Suomen rajavartioston valvoman rajaosuuden evp/kiltalaisten voimin. Allekirjoittaneen lisäksi hiihtoon osallistuivat kiltalaisista ylirvja evp Hannu Pasanen (eläkkeelle Nuijamaan rvas:lta -99) ja ylirvja evp Timo Mikkonen (eläkkeelle Niskapietilän rvas:lta -08).

Hieman taustaa neljän päivän urakalle: henkilökohtainen tavoitteeni oli ennen eläkkeelle siirtymistäni, joka toteutui 1.12.2010 alkaen, hiihtää koko K-SR:n valvoma rajaosuus. Tä-mä siksi, etten ollut etenkään Vuoksen pohjoispuoleisella alueella paljoa liikkunut sekä halusin koetella jollain tavoin omia rajojani. Tuo tavoite aikamääreen suhteen ei toteutunut reilu vuosi sitten loukkaamani jalan vuoksi ja tuolloin jo suunniteltu reissu jäi tekemättä. Onneksi tavoitteeni toteutui nyt ja sain vielä matkaseuraakin.

Retkemme käynnistyi tiistaina 8.2. Kolmikannan rajavartioasemalta, missä vartiopäällikkö Ilkka Tiainen (kapt) otti meidät vastaan. Vartiolta siirryimme kohti Uukuniemeä ja partiomme alkoi klo 09.30 Pyhäjärven rannasta eli rajamerkiltä II/123. Mukana paikallisena "oppaanamme" oli Suomalaisen Sari (nuor rvja), sillä eihän evp-miehiä voinut yksin matkaan päästää, jos vaikka... Säätiedotus lupaili jo ennakkoon sakeaa lumisadetta ja paria astetta pakkasta. Näinhän se myös sitten toteutuikin. Päivän mittaan lunta tuli tasaisesti ja loppupätkän hiihdimmekin "umpeen". Lisäksi oman haasteensa toi se, että osaksi kelin takia aikataulumme venyi ja taivalsimme viimeisen tunnin pimeässä (pari viimeistä alamä-keä oudossa maastossa olivat mielenkiintoisia). Päivä oli siis pitkä, siihen käytettiin tehokasta hiihtoaikaa 7 h ja matkaa taittui änkilänsalon takarajakopille (Simpeleen Teboilin tasalle) kaiken kaikkiaan GPS:n mukaan 61 km. Oli todettava, että ainakin minun kropassani päivän rasitus tuntui.

Tarkastuspartio lähdössä Pyhäjärveltä, rajamerkki II/123:n kohdalta kohti etelää. Vasemmalta Hannu, Timo ja Jukka.
Tauko Parikkalan rajanylityspaikalla.

Toiselle päivälle, keskiviikolle 9.2., säätiedotus lupaili jo parempaa ja pakkasta seitsemisen astetta. Aamulla herätessämme voimme kuitenkin todeta, että yön aikana oli tullut uutta lunta taas muutama sentti. Baanalle päästiin samoihin aikoihin kuin tiistaina. Sari hiihti kanssamme Pitkäjärvelle eli Pelkolan rajavartioaseman saumalle. Siitä jatkoimme Hiienjärvelle, mistä saimme mukaamme Pelkolan rajavartioasemalta Ruotsalan Mikan (vanh rvja) koirineen. Matka taittui todella vaihtelevissa maastoissa ja loppua kohti ilmakin alkoi seljetä. Imatran rajanylityspaikan tavoitimme illalla viiden maissa, jolloin tehokasta hiihtoaikaa oli käytetty 5 h 15 min ja matkaa taitettu 47 km. Huomattavasti helpompi päivä kuin aloitus.

Toisen päivän startti änkilänsalon takarajakopilta. Mukana Sari.
Ida Hyyrysen muistomerkki Variksenkylän maisemissa. Ida teki sodan jälkeen hiihtoretken Neuvostoliittoon vanhoihin kotimaisemiinsa ja menehtyi paluumatkallaan kohdassa, johon muistomerkki on pystytetty.

Torstaiaamu 10.2., hiihdon kolmas päivä, valkeni jo kireähkössä pakkasessa eli pakkasta oli -18. Lähdimme taipaleelle Vuoksen eteläpuolelta, Räikkölän takarajakopilta klo 09.20 Pelkolan rajavartioaseman latuhöylän perässä. Keli oli kokolailla nihkeä aluksi, mutta oli mukava "luikutella" ensimmäisen virallisen vartiopäällikkyyteni (Salo-Issakka) maisemissa komeassa auringonpaisteessa. Suokumaalta saimme mukaamme Nuijamaan rajavartioaseman päällikön Petmanin Vesan (ylil) ja Köykän Heikin (vanh rvja) vahvistettuna koulun "tarkkailijalla" Turkian Sepolla (kapt). Matka taittui rattoisasti mahtavassa auringonpaisteessa ja luistavassa kelissä, vaikka välissä olikin Myrän "vuoristo" aina Mutterille saakka. Ruokailutauon jälkeen Vesa ja Seppo hiihtivät vielä pienen matkan mukanamme, mutta poikkesivat ennen rajanylityspaikkaa rajavartioasemalle ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Heikki saatteli meitä vielä Nuijamaan ja Vainikkalan puoleenväliin ja palasi sitten takaisin. Loppupartiolla jatkoimme kolmannen päivän tavoitteeseen eli Ukonjärvelle Nuijamaan ja Vaalimaan rajavartioasemien saumalle, pakkasta oli tuolloin enää -12. Tehokasta puurtamista päivään mahtui 6 h 5 min ja matkaa taittui 55 km.

Tauko Nuijamaan Mutterilla. Oikealla Vesa.
Mikkosen Timppaa vielä hymyilyttää Vainikkalan kohdalla, vaikka kolme päivää alkavat olla ohi.

Viimeinen aamu, perjantai 11.2., oli kokolailla hyytävä. Pakkasta Ylämaalla oli mitattu -27. Viimeiselle etapille saimme mukaan Vaalimaan rajavartioaseman päällikön Leinon Jarmon (kapt) ja "PV:n tarkkailijana" Maasotakoululta Jussilan Arin (kapt). Matkahan meni kuin siivillä, kun tiesimme merenrannan olevan alle 50 km:n päässä. Aurinko paistoi, ladut olivat kuin rautatiet, seura oli viimeisen päälle ja maali jo häämötti. Tavoitteen, eli meren rannan ja rajamerkki I/1:n saavutimme iltapäivällä kahden jälkeen -15 asteen pakkasessa. Olo oli aivan upea. Viimeinen päivä oli kaikin tavoin ainakin itselleni helpoin, eikä väsymys painanut niin kuin aikaisempina päivinä. Tehokasta hiihtoaikaa käytettiin 4 h 40 min ja matkaa viimeiselle päivälle tuli 47 km. Kokonaismatkana taivalsimme neljän päivän aikana kaikkineen siis 210 km.

Viimeisen päivän aamu Ukonjärven maastossa. Vasemmalta Jarmo (vartiota johdetaan myös maastosta käsin), Ari, Hannu, Jukka ja Timo.
Tehtävä suoritettu rajamerkillä I/1. Hannu katselee kaukaisuuteen merelle, jos vaikka jatkettaisi...

Kiitoksia Kaakkois-Suomen rajavartiostolle myötämielisestä suhtautumisesta kolmen ”kar-paasin” yhden oman rajan tavoitteluun. Raja oli kunnossa…

Kiitokset myös Kolmikannan, Pelkolan, Nuijamaan ja Vaalimaan rajavartioasemille reissun tukemisesta. Erikoiskiitokset Ilkalle, Vesalle ja Jarmolle spesiaalikohtelusta (luonnonvoimil-le tiistaina ei voinut mitään). Huomaa, että rajamies, vaikka onkin evp, on tervetullut ja homma pelaa…

Kiittäen Mursinoffin Jukka, kapt evp
Pasasen Hannu, ylirvja evp
Mikkosen Timo, ylirvja evp

Powered by Notepad