Parikkalan Rajajääkärikomppanian muistolaatan paljastustilaisuus Rajaniemessä 9.6.2009

Kuvat Risto Hyypöläinen, teksti Harri Malmen

Kunnian arvoisa rouva valtioneuvos
Herra eversti
Hyvät Parikkalan rajajääkärikomppanian entiset päälliköt ja kiltaveljet
Hyvät kutsuvieraat

"Honkaisten pirttien henki ja rajamiesten vaisto olkoon Teille pyhä", on marsalkka Mannerheim toivottanut sotien aikaan rajamiehille. Tämä vaisto on tunnusomaista myös nykyisin rajamiesten keskuudessa.

Rajavartiolaitos täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Pyöreitä vuosia juhlistetaan rajavartiostossamme vuoden aikana erilaisilla tilaisuuksilla, kuten tällä muistolaatan paljastamisella täällä Parikkalan Rajaniemessä.

Seuraavaksi luon lyhyen katsauksen rajamiesten toiminnasta sotien jälkeen täällä Parikkalan alueella.

Sotien aikaan paikallisen rajakomppanian pääsijoituspaikka oli Parikkalan Harjulinnassa. Rajavartioston nimi muutettiin 1.7.1947 Kaakkois-Suomen rajavartiostoksi. Tällöin Parikkalan suunnan komppania oli nimeltään 3. komppania. Komppanian pääsijoituspaikka siirtyi vuoden 1951 elokuun alussa Särkisalmelle valmistuneisiin uusiin rakennuksiin. Rakennukset käsittivät Rajaniemessä tämän päärakennuksen ja kolme asuinrakennusta.

3. komppanian ja sitä seuranneen Parikkalan rajajääkärikomppanian päällikköinä ovat toimineet vuodesta 1945 lähtien seuraavat upseerit:

• 1945 - 47 kapteeni Erkki Setälä
• 1947 - 48 majuri Lauri Toiviainen
• 1948 - 51 kapteeni Onni Olkku
• 1951 - 60 majuri Aarne Rautasalo
• 1960 - 66 majuri Pekka Suhonen
• 1966 - 69 kapteeni Jorma Jokinen - huomioitavaa on se, että 1966 varapäällikön sijaisena toimi ltn Toivo Uosukainen. Vuonna -66 komppaniaan kuului 9 rajavartioasemaa. Henkilöstönä komppaniassa oli 4 päällystöön kuuluvaa, 26 alipäällystön edustajaa ja 91 kantamiestä eli komppanian vahvuus oli yhteensä 121 henkilöä.
• 1969 - 70 kapteeni Väinö Siiskonen
• 1970 - 76 majuri Vilho Kuosa
• 1976 - 90 majuri Antti Winter
• 1991 - 92 majuri Pekka Korhola
• 1993 - 95 majuri Arno Pihkala
• 1995 - 98 majuri Harri Malmén
• 1998 - 2002 majuri Heikki Koponen

1970 luvulla komppanian toiminnasta voidaan todeta seuraavia asioita:

• Vuonna 1972 Rajaniemeen rakennettiin rivitalo viidelle perheelle
• Vuonna 1973 komppania kokoonpanoa muutettiin siten, että kolmesta rajajoukkueesta siirryttiin kahteen rajajoukkueeseen
• Vuonna 1974 ParRjK:n järjesti ensimmäinen kertausharjoituksen
• Vuosina 1975 - 76 komentopaikan kasarmirakennus peruskorjattiin työllisyysvaroin
• Vuonna 1977 komppanian komentopaikalle rakennettiin uusi autotalli ja huoltorakennus
• Vuonna 1979 rakennettiin ensimmäiset terästornit Joukioon ja Tyrjälle
• Vuonna 1980 komppanian kokoonpanoon kuului yhteensä 7 rajavartioasemaa - Laikon ja Petäjäjärven rajavartioasemat lakkautettiin 1970 -luvulla - rajatilanne oli tuolloin sangen rauhallinen, koska rajatapahtumia oli vuosittain muutamia

Ensimmäiset omakohtaiset kokemukset Parikkalan rajajääkärikomppaniasta ja komentopaikasta Rajaniemestä ovat 1980 luvun alkuvuosilta kun sain nuorena upseerina kunnian osallistua rajavartioston upseerien opetustilaisuuteen, jota silloinen komppanian päällikkö Antti Winter junaili tiukkaan tyyliinsä.

Toimin Parikkalan komppanian varapäällikkönä 1989–1991 välisenä aikana, jolloin komentopaikan vahvuus oli noin 30 henkilöä. Kokoonpano käsitti hyvin vahvan huolto-organisaation eri huoltolajeineen. Varapäällikköajasta on jäänyt mieleen erityisesti lukuiset kertausharjoitukset. ParRjK järjesti puolen vuoden sisällä kahden rajajääkärikomppanian kertausharjoitukset.

1990-luvulla komppanian organisaatiota kehitettiin monella tavoin mm. vähentämällä rajavartioasemien määrää siten, että Suitsa siirtyi P-KR:n vastuulle ja Tyrjän, Niukkalan ja Joukion rajavartioasemat lakkautettiin yhdistämällä niiden toiminnot naapurivartioasemalle. Muutoksiin kuului myös se, että nimi rajakomppania muuttui rajavartioalueeksi ja komentopaikka muuttui johtopaikaksi.

Omasta komppanian päällikköajasta vuosina 1995–98 on jäänyt mieleen monta hyvää muistoa. Perheeni asui kolme vuotta Rajaniemen rivitalossa. Paikka oli kesäaikaan mitä parhain asuinpaikka rantasaunoineen. Toisaalta talvikaudella tuuliset säät ovat painuneet mieleeni. Vakavin luvaton rajatapahtuma tältä ajalta oli Kangaskosken alueella heinäkuussa 1995 sattunut kahden venäläisen varusmiehen seikkailu Simpeleen alueella. Toinen heistä oli aseistautunut rynnäkkökiväärillä. Tämä episodi päättyi kiinniottoon Helsingissä Pasilan poliisitalon edessä. Varusmiehet pysäyttivät eläkkeellä olleen poliisimiehen henkilöauton Simpeleen Teboil-huoltoaseman läheisellä hiekkatiellä. Seurue suuntasi matkansa kohti Helsinkiä edellä mainituin seurauksin.

1990-luvun edetessä komentopaikan vahvuutta vähennettiin huoltovelvoitteiden vähenemisen myötä niin, että aluepäällikön esikunnan eli johtopaikan vahvuus pieneni alle kymmeneen henkilöön. 2000-luvun alkuvuosina tuli vahvasti esille, ettei pieni johtopaikka tarvinnut enää mittavia kiinteistöjä käyttöönsä. Näin myös Rajaniemen kiinteistöt joutuivat suurennuslasin alle. Parikkalan rajavartioalueen johtopaikka siirtyikin 2000-luvun alkuvuosiksi Parikkalan keskustassa toimineeseen virastotaloon, jossa samassa rakennuksessa toimi paikallispoliisi.

Merkittävä rajavartioston organisaatiota koskeva muutos toteutettiin vuoden 2002 syksyllä, jolloin nykyiset kolme rajavartioaluetta (Imatran, Lappeenrannan ja Virolahden) perustettiin. Tässä yhteydessä Parikkalan perinteinen rajavartioalue liitettiin Imatran rajavartioalueeseen. Samalla Rajaniemen kiinteistömassa luovutettiin kokonaisuudessaan valtionvarainministeriölle. Näin rajamiehet poistuivat alueelta ja rakennukset siirtyivät toisiin tarkoituksiin, joista kuulemme varmaan kohta lisää.

Tänä päivänä Parikkalan alueen rajamiesten toiminnat on keskitetty yhdelle rajavartioasemalle eli Kolmikannan rajavartioasemalle. Näin ollen vuosien saatossa yhdeksän rajavartioaseman toiminnat on keskitetty yhdelle rajavartioasemalle. Tämä on merkittävä toiminnallinen muutos. Sinänsä tällainen yhden aseman malli oli esillä jo 1990-luvun alkuvuosina, jolloin vaihtoehtoina oli toimintojen keskittäminen joko Rajaniemeen tai Kolmikantaan. Muutoksen vieminen käytäntöön on kestänyt lähes kaksikymmentä vuotta.

Tänä päivänä voimme esittää kysymyksen milloin koittaa se aika, jolloin Parikkalan Rajaniemi ei sano palveluksessa oleville rajamiehille yhtään mitään. Tätä kehitystä vastaan on rajamieskillan aloitteesta lähdetty taistelemaan tällä muistolaattahankkeella. Kiitos siitä kuuluu Rajamieskillalle. Vanha viisaus siitä, että oman historiansa tunteminen auttaa ymmärtämään nykypäivää, pitänee paikkansa tässäkin yhteydessä. Yhtynette ajatukseeni, että toivottavasti kohta paljastettava muistolaatta on palvelemassa tätä tarkoitusta.

Arvoisa rouva valtioneuvos, pyydän teitä paljastamaan tämän muistolaatan.