Heinäkuun jotos 26.7.2000 Simonlanmäen maastossa
Kuvat ja teksti Risto Hyypöläinen
Heinäkuun jotoksen järjesti Veikko "Late" Piironen Simolanmäen maastossa.
Tapahtuma veti uusia osallistujia ilahduttavasti, jotka myös jättivät jäsenhakemuksen rajamieskillalle.
Kiitokset Latelle unohtumattomista kokemuksista ja luonnonoppimisesta niin liikkumisen kuin ruokailunkin suhteen.
Kokoonnuimme Laten kesämökille, josta suuntasimme lähimaastoon kevyelle vaellukselle.
Kuvassa vasemmalta lukien Veli Hyypöläinen, Simo Luumi, Veikko "Late" Piironen, Pertti Saukkonen ja Auli Hauska.
Kohtasimme vesistöesteen, jossa harjoittelimme Laten opastuksella syvän suo-ojan ylityksen. Kuvissa näkyvät ylittäjät ovat Late, Auli, Simo, Veli ja Risto.
Ojan yli kaadetaan puu tai luontoa säästäen etsitään valmiiksi kaadettu puu kuten tässä.
Tukena käytetään seivästä jonka voi tyrkätä seuraavalle ylittäjälle. Tukiseiväs on mahtava apu jos selässä on painava reppu tai rinkka.
Late opetti myös erävaelluskilpailussa opitun ylitystavan köyttä ja kaadettua puuta käyttäen. Köysi johdetaan
puun kautta kuten kuvassa ja kierretään lantion taakse ja tuetaan käsillä. Näin köyteen voi
nojata painavallakin lastilla ja ylitys tuntuu turvalliselta. Viimeisen
tultua yli voidaan köysi vetää pois, eikä apuväline jää ojan väärälle puolelle.
Syömistäkin löytyi reitiltä. Kuvassa Late pistelee poskeensa Osmankäämin juuristosta poimittua kasvustoa.
Uusi kasvusto on niin tiivis ettei mitkään eliöt ole siihen päässeet ja juuren voi syödä "miniriskillä".
Juuri maistui erittäin tärkkelyspitoiselta kuin peruna.
Oikeanpuoleinen kuva esittää Myrkkykeisoa, joka pienissä määrissäkin syötynä riittää tappamaan ihmisen.
Myrkkykeison sekoittaa helposti koiranputkeen vaikka sillä on ohuempi varsiosa ja porkkanalle tyypillinen lehdistö.
Matalahkon kovapohjaisen vesistön voi ylittä riisumalla housut ja kengät reppuun.
Tueksi kannattaa ottaa seiväs, ettei turhaan kompastuttua kastele kaikkia vaellusvarusteita.
Vaelluksella voi kuitenkin niinsanotusti mulahtaa ja saappaan varsi imaisee vedet. Märällä jalalla vaellus tekee
rakot jo lyhyelläkin matkalla.
1. Jos on varasukat muovipussissa. Kaadetaan vedet saappaasta. Riisutaan märät sukat, jolloin
jalka kuivahtaa nopeasti. Vedetään kuivat sukat jalkaan ja se muovipussi seuraavaksi päälle ja jalka märkään saappaaseen.
Näin muovi eristää jalan märästä saappaasta ja vaellusta voi jatkua rakoitta kymmeniä kilometrejä.
2. Jos ei ole kuin muovipussi. Laitetaan pussi suoraan jalan päälle ja märät sukat pussin päälle ja jalka saappaaseen.
Tämäkin auttaa jatkamaan rakoitta, kunhan aina kuivan ja märän välissä on muovipussi.
Vaelluksella kohtasimme jyrkän kallioseinämän eikä kiertäminen ollut mahdollista.
Laskeuduimme turvallisesti köydellä. Aluksi köysi oli liiankin liukas johon auttoi sopivan kitkan omaava vaellustakki.
Köysi kulki puun takaa joten viimeisen laskeuduttua saatiin köysi vedettyä kalliolta alas.
Kotasauna ja lisälöylyvesi lämpiämässä.Huomaa saunan yläosassa oleva aukko, josta lämmitettäessä savu poistuu.
Kotasaunassa kiukaana huolellisesti ladottu kivikasa teräskehikon päälle.
Samalla vartaassa lämpiää yrttilöylyvesi, jossa yrtteinä mesiangervoa.
Late kantaa hiilet ulkonuotioon ja heittää ns. häkälöylyt.
Häkälöylyjen jälkeen aukko suljetaan pressulla tiiviisti ja asetetaan seipäät painoksi, ettei löylyt pullauta ressua pois saunomisen aikana.
Kiukaalle asetettiin Laten keräämät Kanttarellit saunomisen ajaksi. Kypsyttyään ne olivat rapeiksi paahtuneita ja maistuivat ilman suolaakin.
Vartaaseen kiukaan päälle sidottiin mesiangervonippu, joka levitti yrttituoksuja saunojien tuoksuteltavaksi.
Late oli varannut saunojille tammi-ja mesiangervovastat, jotka sinänsä olivat monelle aivan uusi kokemus. Kyseisellä tammivastalla kylvettiin jo neljättä kertaa ja vasta oli kuin uusi.
Kiukaassa riitti puhtia yli tunnin saunomiseen ihan mainiosti.
Löylyjä voisi kuvata Turkkilaisen ja Suomalaisen saunan välimuodoksi. Tunnetta ei voi mitenkään kuvata toiselle, mutta se oli mahtava.
Saunojien pyynnöstä Late lupasi järjestää tapahtuman toistekin.
Saunapuhtaina siirryttiin toiseen laavuun makkaranpaistoon ja yrttiteen juontiin. Kellokin taisi vierähtää puolilleöin aivan huomaamatta.
Tapahtuma kätki sisälleen luonto-oppia ja erämiestaitoja Laten opettamana melkoisen määrän ja tässä niistä vain murto-osa kuvin ja sanoin kerrottuna.
Toivottavasti, jos Late meille suo toistamiseen mahdollisuuden kokea tämän uudelleen olisi jokainen itse kokemassa näitä leikkisästi yhdessä todettuja "noitatemppuja", joita varmaan ennen kutsuttiin sillä nimellä.